Ryvettymättömän Suomen sydämessä lähellä Savon Leppävirtaa kokoontui kesällä 2010 lukematon joukko kansallisia ja kansainvälisiä hippejä leireilemään. Se oli provosoivaa – globaali salaliitto.
Nokkelasti Rainbow Gatheringiksi kutsuttu maahanhyökkäys yritti selättää vallitsevan suomalaisen moraalin. Meidän olisi muututtava joogaaviksi nudisteiksi eikä meillä olisi elektronisia laitteita – ja mikä vielä pahempaa – leirillä ei ollut lainkaan väkijuomia, mikä voidaan luokitella surkeaksi hyökkäykseksi kansakunnan merkittävintä liittolaista, Kuningas Alkoholia, vastaan.
Toisin sanoen suomalainen yhteiskuntajärjestys oli uhattuna.
Ja kaappaus olisi kenties onnistunutkin, ellei vapaa sana näinä kohtalokkaina hetkinä olisi noussut vastustamaan vihollista.
Ja lehtien julkaisullinen rohkeus oli ihailtavaa niiden julkaistessa kuvia miehistä ja naisista, jotka todellakin pitivät toisiaan käsistä. Ne uskalsivat jopa paljastaa sen outouden, että perheet asuvat teltoissa. Otsikko ”Alastomat hipit leireilevät Savossa” sai kunniallisten kansalaisten veret kiehumaan, ja kun lehti vielä kaiken kukkuraksi kykeni osoittamaan, että eri maiden kansalaiset joogasivat meidän järviemme rannoilla, oli vastarintaliike herätetty.
Mutta kuten kaikissa taisteluissa vierasta valtaa vastaan on aina olemassa maanpettureita.
Kuopion äänitorvessa, Savon Sanomissa, jota ihmiset kevytkenkäisesti pitävät turvallisen Suomen edustajana, suomalainen sielu oli myyty varsin halvalla. Useissa laajoissa artikkeleissa (22.7., 23.7. ja 26.7.) puhuttiin luopiomaiseen sävyyn ulkomaisesta miehityksestä.
Tyypilliseen uussanatyyliin leiriä kuvailtiin ”vapauden” keitaaksi, jossa ihmiset ”voivat olla aitoja itsejään”, siellä saa ”uusia ystäviä” ja leirin alkoholittomuus ja kojeettomuus nähtiin hyvänä asiana. Mutta jopa pettureiden gazette paljastaa, mistä leirillä oikeastaan oli kyse: Suuressa kuvassa näkyy kaksi kolmivuotiasta lasta ilkialastomina! Lisäksi toisessa kuvassa partasuu soittaa akustista kitaraa.
Ylipäänsä savolainen paikallisväestö vaikutti – surullista kyllä – olleen ostettuja tai pakotettuja toisen puolen kätyreiksi. Onneksi Etelä-Suomi, edellä mainittu iltalehti eturintamassa, pysyi puhtaana. Samaa ei voi sanoa eräästä Varkauden poliisikomisariosta Jyrki Haapalasta. Kaikkien suomalaisten puolesta hän tarkasti leirin ja raportoi seuraavasti (SS 22.7.):
– Harvoin on nähty tapahtumaa, joka on näin hyvin järjestetty. Ihmiset halailevat toisiaan, kukaan ei heilu ympäripäissään. He siivoavat jälkensä, luonto ei vahingoitu, lapset nikkaroivat työpajoissa, ja ihmiset sekä laittavat että syövät ruokaa yhdessä. Kaikkien nykyihmisten tulisi ottaa mallia leiriläisistä. Ja eikö muka tapana ole saunoa ja uida alasti?
Varokaa siis. Juudas – ilkialaston joogan ystävä – kulkee joukossamme.
Käännös: Jaana Palanterä