Pitkän lentomatkan uuvuttamina teette kohtalokkaan virheen ja valitsette lentoaseman ulkopuolisen kaaoksen keskeltä väärän taksin.
Helvetillinen taksimatka on alkanut.
Varaamaanne hotelliin "ei pääse ajamaan", ja teidät ajetaan hotellilta toiselle – joista kaikki ovat kymmenen kertaa kalliimpia kuin alkuperäinen.
Lopulta annatte periksi. Matka, jonka piti kestää 10 minuuttia, kestääkin kolme tuntia, ja teitä on perusteellisesti huijattu.
Niinpä:
Kun lähdet kotimaasta, loma voi muuttua painajaiseksi.
Tuo väittämä ja edellä kerrottu tapaus ovat peräisin brittiläisestä tv-ohjelmasta "Pahimmat turistihuijaukset", joka pyörii Suomessa Jimillä – oheinen esimerkki on juuri tuosta ohjelmasta. Muissa osissa ilkeät malesialaiset, perulaiset ja ecuadorilaiset huijaavat meitä.
He eivät anna periksi ennen kuin ovat kynineet paljon rahaa.
Tuonkaltaiset ohjelmat vaikuttavat siten, että maailma jakautuu kahteen leiriin: Me (turistit) olemme kunniallisia, kun taas he (ulkomaalaiset) ovat roistoja!
Se on tuhoisa tapa matkustaa.
Muistan, kun vuonna 1991 vierailin ystävieni kanssa aiemmin täysin suljetussa Albaniassa. Kreikan Korfulta kulki pieni reittivene albanialaiseen Sarandan satamakaupunkiin, jossa pystyi syömään lounasta muurien ympäröimässä hotellissa – ja sitten nopeasti palaamaan sivilisaation pariin (Korfulle). Koska meidän tarkoituksemme oli jatkaa matkaamme syvemmälle Albaniaan, kreikkalainen kapteeni pelotteli meitä suuresti albanialaisilla varkailla.
Itse hän laskutti meiltä tuplahinnan idioottimaiseen väitteeseen vedoten: me emme palanneet takaisin hänen kyydillään. Hän siis yksinkertaisesti huijasi meitä.
Mutta Albaniassa – silloin Euroopan köyhimmässä maassa – meitä ei huijattu. Ei kertaakaan.
Roistojahan voi tietenkin olla missä tahansa. Heitä voi olla Kreikassa ja Delhissä, heitä voi olla Albaniassa tai omilla kotikulmillasi, mutta jos antaa ”Pahimmat turistihuijaukset” -tyyppisten kauhutarinoiden viedä itsensä mennessään, peli on menetetty.
Sitä alkaa pelkäämään. Tulee epäluuloiseksi. Ei voi katsoa ketään paikkakuntalaista silmiin.
Eikä sen jälkeen ole enää mitään järkeä matkustaa.
Kirjoituksen on kääntänyt ruotsista Jaana Palanterä.
Share |