Yläasteikäinen Halim on kurkkuaan myöten täynnä. Täynnä sulatusuunipropagandaa, jolla pyritään käännyttämään kaikki maahanmuuttajat ruotsalaisiksi. Hän ryhtyy taisteluun ja omaksuu muslimiopit - hänestä tulee "ajatussulttaani".
Hän kulkee koulussa tussin kanssa ja töhrii vessat puolikuilla, hän haistattaa pitkät niille, jotka eivät häntä ymmärrä, ja hän tekee kaikkensa saadakseen ruotsalaistuneen isäänsä takaisin oikeille raiteille.
Siten hän saavuttaa kaikkien kunnioituksen. Tai ainakin niin Halim itse uskoo.
- Mutta on suuri kuilu sen välillä, mitä Halim sanoo, ja miten asiat oikeasti ovat, nauraa Jonas Hassen Khemiri.
Khemri on esikoiskirjailija ja ruotsalaisen menestysromaanin Ett öga rött kirjoittaja. Teos ilmestyy elokuussa suomeksi nimellä Ajatussulttaani.
Teos on kirjoiteitettu Halimin päiväkirjan muotoon, ja sen kieli rikkoo kaikkia sääntöjä. Se ei ole kuitenkaan aitoa siirtolaisruotsia, esim. rinkebysvenskaa, vaan Halimin oma tietoinen luomus (oikeasti hän osaa täydellistä ruotsia). Alkuärsytyksen jälkeen lukukokemus on sekä innostava että viihdyttävä ja kun kirjan on lukenut, huomaa itse puhuvansa kuin Halim.
- Kuinka voi ilmaista itseään kielellä, jota ei pidä omana, vaan hallitsijoiden kielenä? Se oli kysymys, jota pohdin, kun kirjoitin kirjaa, Jonas Khemiri kertoo.
Kirjan keskiössä ovat perhesiteet, eivätkä ne ole vailla ongelmia. Halimin ruotsalainen äiti on kuollut vaikeaan sairauteen, ja trauma kiusaa Halimia koko kertomuksen ajan. Marokkolaista isäänsä Halim pitää petturina, koska tästä on tullut ruotsalainen, mutta syvällä sisimmässään hän myös rakastaa tätä kovasti.
Halim näkee kaikkialla salaliittoja. Yksin hän tietää, kuinka kaikki oikeasti tapahtuu. Muut ovat idiootteja ja moraalittomia luusereita. Halmimin mustavalkoinen, vihamielinen maailmankuva tekee kirjasta samaan aikaan sekä satiirisen viihdyttävän että traagisen, miltei epätoivoisen.
- Oli vapauttavaa kirjoittaa Halimista. Kun opiskelen kauppakorkeassa tai teen työtäni YK:ssa harjoittelijana, minun on pakko pohtia asioita eri kantilta, mutta Halim ei näe yksityiskohtia, ja se on tosi hauskaa.
Tukholmalaissyntyisellä Khemirillä itsellään on ruotsalainen äiti ja tunisialainen isä. Henkilökohtaisista lähtökohdista päästään kuitenkin hyvin yleiselle tasolle. Kukapa meistä ei olisi ollut murrosiässä hämmentynyt ja epätoivoinen, ja siitä kirja pohjimmiltaan kertoo, siitä kuinka ihminen tietää olevansa oikeassa, kuinka hän vihaa vanhempiaan, kuinka pinna on kirotun lyhyt. Ja kun Halim yhtäkkiä rakastuu tyttöön, jonka kanssa hän ei uskalla mennä juttusille, kaikki tuntuu kovin tutulta.
- Halim on todella hyvä rakentamaan pilvilinnoja, jotka hän sitten repii silmänräpäyksessä alas, selittää Khemiri.
Mutta kuinka kääntäjä Outi Menna onnistuu vangitsemaan Halimin kielen suomeksi?
- Tanskalaiselle kääntäjälle olen lähettänyt sanalistan, mutta suomentajalle en sellaista laatinut, Khemiri nauraa.
- Mutta on hyvä, etten puutu itse työhön. Minusta kääntäjän pitää tehdä juuri kuin Halim: rikkoa kieli ja sitten rakentaa siitä jotain uutta.
Jonas Hassen Khemiri: Ajatussulttaani (Johnny Kniga). Käännös Outi Menna. Ilmestyy elokuussa 2004.
Khemiri på svenska:
Det är inte lätt att gitta från minnen Halim tänker när han står utanför skolan nära skogsdungen och snyter i handen, smular snö i ansiktet och tänker ingen kommer märka, ingen får märka när man är som allra mjukast inuti.
Khemiri suomeksi (käännös: Outi Menna)
Muistoista ei ole helppo päästä eroon, ajattelee Halim kun hän seisoo koulun ulkopuolella metsikön lähellä ja niistää käteensä, sotkee lunta naamaan ja ajattelee ettei kukaan huomaa, kukaan ei saa huomata milloin ihminen on sisältä kaikkein pehmein.